tiistai 29. syyskuuta 2009

Faxanadu


Tulipas tässä hiljattain palattua taas yhden lapsuuden aikaisen suosikkipelini pariin. Tuo pelihän on tietysti Faxanadu.Muistan vielä miten serkkuni oli saanut juuri uusia pelejä 8-bittiselle nintendolleen joten minä ja veljeni menimme äidiltä ruinaamaan että me myös halutaan uusia pelejä. Tässä kohtaa saattoi tietty olla ihan hyvä ettei faija ollut paikalla.

No, äiti sitten kuitenkin myöntyi ja kävi R-kioskilta ostamassa jokusen pelin. Suurimman vaikutuksen sillä kertaa saaduista peleistä teki Faxanadu.

Ekaa Zeldaa lukuunottamatta en vielä tuolloin ollut pahemmin pelannut nintendolla fantasia aiheisia pelejä ja ehkä siksikin Faxanadu vaikutti niin paljon.

Aikaansa nähden grafiikat olivat melko hyvät mutta musiikeissaan peli aivan loisti.

Viimeaikoina on tosiaan tullut taas Faxanadua pelattua ja jopa on muistot tulvineet mieleen. Pelistä löytyy kaikkia ihan älyttömiä kohtia joihin on mahdoton löytää ratkaisua jollet juttele kyläläisten kanssa. Myös se että tässä kerätään rahaa jolla ostetaan eri kaupoista varusteita ja taikoja oli aikanaan minulle Zeldaa lukuunottamatta melko uutta. Puhumattakaan siitä että hahmo pystyy kehittämään kykyjään käymällä kouluttajilla.

Myös pelin tarjoama mörköjen paljous oli melkolailla suuri ja plussana oli se että vastustajat eivät olleetkaan mitään kliseisiä örkkejä vaan mitä monimuotoisempia mörököllejä.

Ostettavista taioista puheenollen, heti kun pääsee ulos ensimmäisestä kaupungista niin parin ruudun päässä on mörköjen ympäröimä kauppa. Tuossa kaupassa on myynnissä taikakilpi ja pelin toiseksi tehokkain hyökkäysloitsu. Molempian hinta on tietysti aivan törkeä eikä pelaajalla luonnollisesti ole sellaisia summia pelin aluksi ellei sitten löydy loputtomasti kärsivällisyyttä pelin surkeimpien vihollisten tappamiseen ja rahan keräämiseen niiltä joka viekin tuhottomasti aikaa.

Kaikkien näiden vuosienkin jälkeen Faxanu jaksaa vielä viihdyttää ja jopa erinomaisesti. Suosittelen tätä roolipelien alkuajan klassikkoa kaikille roolipeleistä ja nostalgisista videopeleistä kiinnostuneille. Tai hemmetti soikoon suosittelen tätä kaikille. Loppuun pieni kuva Faxanadun loistavista grafiikoista.
PS: Tuo kuvassa oleva mörkö on muuten ihan vitun vaikea.

1 kommentti:

  1. Tämä on muuten ihan järkyttävän hyvä peli, ja siinä on yhdet hienoimmista musiikeista, joita Nintendolla oli.

    VastaaPoista